perjantai 18. maaliskuuta 2011

Kääntäjän arki

Vihdoin ja viimein saimme hommattua selkäni kipeästi kaipaaman työtuolin. Ongelmana oli se, että en halunnut olohuoneeseemme, jossa työpöytä koneineen, "työpisteeni", sijaitsee, mitään rumaa mustaa työtuolia. Muu sisustus on nähkääs hyvin vaalea, kuten oli myös aikaisempi työtuolin virkaa toimittanut jakkara. Mutta pakko oli sisustuksesta tinkiä selän takia; kun päivässä viettää 5-6 tuntia koneen ääressä, ergonomian on syytä olla kunnossa. Ja ennen kaikkea nyt, kun sain ihan oikean työn tehtäväkseni, ajattelin hieman panostaa työolosuhteisiin.

Tärkein perusominaisuus tuolille oli korkeuden säätömahdollisuus. Sen kummempia pohtimatta nappasimme (puoleen hintaan) Jyskistä mukaan tällaisen:

On sentään edes vähän läpikuultava selästä ja jalat metallia, niin ei tule niin tunkkaista fiilistä. Toistaiseksi on vaikuttanut ihan hyvältä. Muutokset alaselän kipeytymisessä huomaa varmaan vasta seuraavien viikkojen aikana. Nyt on lihakset muuten vain uinnin takia kipeät, niin vaikea arvioida istuvuusmukavuutta.

Uimahallilta tullessani minun piti poiketa Suomalaisessa ostamassa sanakirja-muistitikku, mutta enpäs nälissäni enää sitä muistanut. Ehkä käyn ostamassa sen ensi viikolla, kunhan olen aloittanut käännöstyön ja kyrsiintynyt tarpeeksi paperisen sanakirjan selailuun. Suomi-saksa-suomi-sanakirjaa minulla ei ole sähköisessä muodossa, eikä yliopiston tarjoama MOT-sanakirja ole kovin luotettava, joten pitänee (jatkonkin kannalta ajatellen) hankkia vähän ajankohtaisempia työvälineitä. Ranska-suomi-ranska minulta kyllä löytyy sähköisenä, ja se on ihan verraton apu, kun pitää kääntää tai vain lukea tekstejä ranskaksi. WSOY:n sanakirja-muistitikun ostaessa saa samaan syssyyn kolme eri kieltä, ja tikku kulkee kätevästi paikasta toiseen.


Sähköiset sanakirjat, olivatpa ne netissä, cd:lä tai tikulla, ovat mielestäni sata kertaa kätevämpiä kuin paperiset - jo ihan ajankäytön kannalta. Jos jokaista yksittäistä sanaa joutuu pläräämään kirjasta n. 30 sekuntia, käännöksessä olevaa 50 vierasta sanaa joutuu hakemaan yhteensä 25 minuuttia. Sähköisestä sanakirjasta yksittäisen sanan hakemiseen menee 5 sekuntia, joten 50 sanaa haettassa aikaa tuhrautuu vain 4 minuuttia. Mikä ero! Koska hyvä kääntäminen ei tapahdu sanakirja- vaan kääntäjänlähtöisesti, on äärimmäisen tärkeää, ettei sanojen hakemiseen tuhraudu kallisarvoista ajatteluaikaa. Ainahan sanakirjavastine ei ole se oikea, vaan lähes jokaisen sanan todellinen merkitys tietyssä kontektissa pitää tarkistaa vielä jossain muualla (esim. yksikielisestä sanakirjasta, tai googlettamalla).

Kääntäjillä on olemassa liuta kääntämistä helpottavia ohjelmia, ns. käännösteknologisia työvälineitä, mutta niitä minä en onneksi vielä työn alla olevaan tehtävääni tarvitse. Tehtävän materiaalin pitäisi tulla sähköpostiin maanantaina ja deadline on parin viikon päästä siitä. Hektiseltähän tuo tahti vaikuttaa, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Loistava tilaisuus harjoitella aikataulunsa järjestelemistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti