Juhlahumua vaikka sormet rakkuloilla

Eilen oli Britannian kuninkaalliset häät, joita seurasin lähes alusta loppuun ystävän luona. Samalla maistelimme ranskalaisia juustoja ja joimme simaa. Vaikkei monarkia enää mielestäni istu nykypäivään, olivat häät kauniit ja morsiuspari myös. Perjantain olisi voinut käyttää varmasti tehokkaamminkin, mutta annoin itselleni luvan viettää täysvapaapäivän.

Illasta jouduimme kuitenkin töihin, vapaaehtoisiksi. Sain kokeilla, miltä tuntuu palvella lapsiasiakkaita. Ukon sukulaisten pestaamina vietimme illan seurakunnan kevättapahtumaan, jossa oli ilmaiseksi tarjolla pientä syötävää, pomppulinnaa, askartelupisteitä ym ym. Minä ja ukko saimme vastuullemme ilmapallopisteen. Siinä sitten täyttelimme varmasti reilusti yli sata palloa pienille asiakkaillemme! Parasta oli, että sai vaan jakaa niitä palloja, eikä tarvinnut huolehtia mistään maksuista. Ukko puhalsi pallot (ensin suulla, sitten saimme onneksi kompressorin paikalle), ja minä sidoin pallot kiinni narulla. Nyt on sitten sormet hieman hellinä. Aurinkoinen sää ja palloistaan ilahtuneet lapset toivat kuitenkin hyvän mielen.

Vappupiknikki toisensa perään tuntuu nyt siirtyvän sisätiloihin, kun aamulla helottanut aurinko saikin taivaalle tummia ja raskaita pilviä. Saas nähdä, mikä on huomisen pelikunto. Järvellä olisi kiva käydä.

Ainoa onnistunut vappu opiskeluaikanani on ollut 2008. Silloin meillä oli seurana myös Muumipeikko

Basilikan kasvutarina

Ocimum basilicum

Siemenet kostutettuun multaan, kunnon kastelu. Siemenet peittyvät hetkessä valkoiseen huntuun. Muovia päälle, että pysyy kosteana ja ikkunalaudalle aurinkoon. Ei mene kuin pari päivää, kun alkaa itämään.

Sirkkalehdet ilmestyvät noin viikossa. Pitää muistaa kostutella tasaisesti, basilika on melkoinen juoppo.

Sirkkalehtien väliin alkaa kasvamaan oikeita lehtiä kaksi viikkoa istutuksen jälkeen. Kasvuvauhti on jo selvästi hidastunut.

Kolme viikkoa istutuksen jälkeen basilika kasvattaa jo toista kerrosta oikeita lehtiä, ja purkissa alkaa olla jo aika ahdasta. Voisin joko siirtää taimia toiseen astiaan, tai vain napsia lautaselle. Lehdet ovat jo melko isoja, eli syömäkuntoisia ja erittäin aromikkaita. Versoja on pian syytä myös katkoa, että saadaan monioksaisia ja tukevia basilikapuskia.

Viime vuotiset (pienilehtinen) basilikani kasvattivat aika ajoin kukkia. Saa nähdä, tekeekö tämäkin lajike niin. Kukat on kuitenkin syytä napsia pois, sillä kukinto vie kasvilta paljon energiaa lehtien kasvattamisen sijaan.

Konsepti tiedossa, teksti uupuu

Mikähän siinä on, että vaikka tietää hyvinkin tarkalleen, miten pitäisi kirjoittaa, ei kuitenkaan saa kuin vaivoin aikaiseksi tekstiä, jonka pitäisi vain virrata näyttöpäätteelle. Ei auta vaikka ohjeet ja niiden tarkoituksen ymmärtäisi, aihe olisi mukava, olisi aikaa kirjoittaa ja muutenkin olosuhteet olisivat otolliset täydelliselle luomukselle. Jostain syystä en vain saa kasattua tietoa, taitoa ja motivaatiota yhteen.

Jo peruskoulussa käytetään tuntikausia kirjoittamisen opettamiseen. Ei siis vain kirjoittamiseen konkreettisena tekemisenä (miten kynää pidetään kädessä, miten lauseet muodostetaan), vaan kirjoittamiseen niin, että saadaan aikaiseksi kauniita, eheitä ja hyviä tekstejä. Lukiossa ja yliopistossa viimeistään kirjoittamisen pitäisi olla hallussa, varsinkin kun opiskelee niinkin tekstikeskeistä alaa kuin vieraat kielet ja kääntäminen. Kymmenien ellei satojen essee-, kirjoitelma-, aine- ja tutkielmakirjoitusten jälkeen voisi kuvitella, että kirjoittaminen luonnistuisi. Mutta ei.

Tarkoistakaan kirjoitusohjeista ei ole hyötyä, jos aihe on uusi tai muuten vain outo, tai kirjoittajalta vain puuttuu motivaatio. Itselläni työn hidas eteneminen johtuu useimmiten viimeisestä vaihtoehdosta. Tai sittenkin ehkä jostain aivan muusta syystä. En ole koskaan ollut liirumlaarum-tekstien ystävä, vaikka sellaisiakin on joskus tullut kirjoiteltua olosuhteiden pakosta (pakko saada tietty määrä sivuja täyteen). Pidän tiivistämisestä ja haastan itseäni mieluiten siinä, miten pienessä tilassa saan ilmaistua mahdollisimman paljon asiaa.

Mutta kun ranskan esseen ohjeeksi on annettu kirjoittaa 5-7 sivua, niin silloin kirjoitettava vähintään 5 sivua. Ja kun hyvä gradu on vähintään 80 sivua, niin silloin on kirjoitettava vähintään 80 sivua. Molempiin on olemassa hyvät ohjeet. Ranskan dissertationiin jopa hieman liiankin tarkat, kun taas graduja voi kirjoittaa useammankin ohjeen perusteella. Kaikki ohjeet ovat kuitenkin vain ohjenuoria, joiden avuilla pitäisi syntyä toimiva ja hyvä teksti.

Ongelmallisinta on se, että kun yrittää kirjoittaa mahdollisimman paljon jostain tietystä asiasta, hukkaa itsensä. Hukkaa punaisen langan, tai mikä pahinta, huomaa, ettei sitä lankaa koskaan ollutkaan. Toisaalta tämä on ihan hyvä asia: joutuu tarkastelemaan omaa kysymyksen/ongelmanasetteluaan uudestaan, muokkaamaan tekstiä, hakemaan lisää tietoa ja kirjoittamaan lisää. Joskus tuntee uponneensa loputtomaan suohon. Mutta loppu tulee suollekin viimeistään deadlinen koittaessa. Silloin kauhotaan väkisin takaisin pinnalle ja huokaistaan helpotuksesta, kun vihdoin saadaan happea.

Pääsiäisihmettelyjä

Halusin rauhoittaa pitkäperjantain jotenkin, joten päätin olla avaamatta tietokonetta koko päivänä. Päätös piti, mutta iltapäivän aikoihin alkoi tulla ongelmia tekemättömyyden kanssa, mikä oli toki odotettavissa. Perjantaina eivät kaupat olleet auki, imuria ei viitsinyt laulattaa, ja kävimme päiväkävelylläkin jo aamupäivästä. Kummallisesti sitä jäi aikaa paperien arkistoimiselle, vaatteiden parsimiselle, pyörän huoltoon ja lehden lukuun aurinkoa ottaen, kun ei voinut jatkuvasti käydä tarkistamassa facebookia tai iltapäivälehtien otsikoita. Oikein opettava ja hyödyllinen kokemus olla siis päivä kotona ilman konetta. Televisiota katsoimme kyllä senkin edestä: ainakin pari leffaa ja muita ohjelmia.

Lankalauantaina oli sovittu, että käymme päivällä ukon vanhempien luona pesemässä auton ja saunomassa. Kauniin kevätsään kunniaksi pyöräilin sinne, vajaa 20 kilometriä. Ai, että kuinka pyörä rullasikaan, kun lihakset olivat palautuneet cooperista, tie oli pyyhitty hiekasta ja pölystä, ketjut olivat juuri öljytyt ja myötätuuli puski vauhdilla eteenpäin! Reilu tunti meni, ja taisin nenäni polttaa auringossa. Saunan lämpeämistä odotellessamme kokeilimme ilmakiväärillä maalitauluun ampumista. Ensimmäinen laukaus osui lähes keskelle, mutta sen jälkeen alkoi mennä vähän enemmän sivuun - liekö tuuli heiluttanut... Lauantai-ilta kului sitten pienimuotoisella terassikierroksella. Täällä ei ollut aivan niin lämmin, että olisi ihan kesävaatteissa tarjennut, vaan oli tuolla silti kaikennäköisiä kesävaateviritelmiä jo nähtävillä. Ihmeellistä, miten ihmiset menevät valon määrästä ja 15 asteen lämpötilasta sekaisin...

Pääsiäissunnuntai ja toinen pääsiäispäivä menivät omalla painollaan: päiväkävelyiden, istutustouhujen, Pottereiden ja hyvän, itsetekemän ruoan parissa. Hieman siivoilin kämppääkin, kun en osannut vain olla tekemättä mitään. Kouluhommat alkaa olla aika vähissä, ja kevätsiivous painaa päälle. Haluan koluta, luututa, putsata ja puunata asunnon lattiasta kattoon vielä ennen Ranskaan lähtöä, mutta ensiksi pitää hoitaa tärkeämmät jutut alta pois.

Pääsiäisloman aikana katsotut elokuvat:

Ghost Rider (oon nähny aikaisemminkin, edelleen ihan jees)

Lucky number Slevin (tämä yllätti erilaisuudellaan, oli aika raakakin)

Miesten vuoro (taisin muutaman kyyneleen pirauttaa dokumentin päätteeksi)

Kultainen kompassi (jäi hölmösti kesken, jatko-osaa odotellaan...)

Harry Potter ja salaisuuksien kammio (ei kai tähän voi mitään sanoa)

Harry Potter ja liekehtivä pikari (lemppari-potterini, vaikka varhaisteinirakkauden kuvaus onkin ontuvaa)

+ pätkiä Houdinista

Katselemistaan vielä boksilla odottaa Kaikki elämäni aamut, Tous les matins du monde, jota tähdittää itseoikeutetusti ranskalaisen elokuvan kiintotähti Gérard Depardieu. Depardieusta tuli ennen elokuvaa myös tunnin mittainen dokumentti, jota katselin pääsiäisyönä puolen yön aikaan, kun odottelin ukkoa kotiin terassireissulta.

Hei, mikäs tämä on?

Avokado-ruukusta (etualalla myös mung-papu) puskee joku tuntematon verso. Hassuinta on, että samanlaiset jykevän oloiset, vaaleanvihreät versot puskevat myös basilikan ja ruohosipulin seasta! Luulen kuitenkin, että koska olen työnnellyt multiin ties mitä siemeniä, sekoitellut käytettyjä multia yms., tämä on täysin omia tekosiani. Olisikohan sitruuna? Ainakin se kasvaa huikeaa vauhtia: alakuvassa noin viisi päivää vanha verso ruohosipulipurkissa (on siellä näemmä yksi basilikankin verso).


EDIT: Aivan sattumalta löysin tiedon kasvin alkuperästä: se on vesimeloni!!

From Paris to Berlin

Leikitään hetki matkaoppaita, ja verrataan lempikaupunkiani, tämän hetkistä ja tulevaa asuinkaupunkiani Wikipedian tietojen perusteella.

Voimme todeta, että kaupungit ovat melko erilaisia, mutta niissä on myös yhtäläisyyksiä. Kyse on vain siitä, että kuka tykkää mistäkin.

	Berliini	Pariisi	Joensuu
Lisänimet	Saksan Venetsia, Vihreä kaupunki	Valon kaupunki, Muodin pääkaupunki	Pohjois-Karjalan helmi
Esihistoria	Arkeologisten kaivausten perustella Berliini ja sen sisarkaupunki Cölln ovat syntyneet noin 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa	Pariisi on syntynyt Île de la Citén saarella sijainneen kelttiläisen kalastajakylän paikalle ennen ajanlaskumme alkua	Alueella asutusta jo kivikaudella, kaupungin status Venäjän keisari Nikolai I:n luvalla 1848
Asukasluku/kaupunki	3 429 870 (2008, Euroopan toiseksi suurin)	2 181 400 (2006)	73 373 (2011)
Asukasluku/alue	Berliinin metropolialue 4,4–5,9 milj.	Suur-Pariisi 12,1 milj.	Joensuun seutukunta 122 870 as.
Väestöntiheys as./km²	3 847	20 696 (maailman suurin), paikoin jopa 100 000	30,81
Arkkitehtuuri	Paljon keisareiden rakennuttamia arvorakennuksia. Kuvaillaan usein rumaksi kaupungiksi, jossa sodan ja DDR:n jäljet ovat yhä nähtävillä	Kuvaillaan usein yhdeksi maailman kauneimmaksi kaupungiksi	Rakennuskanta enimmäkseen nuorta, mutta keskustassa myös vanhoja rakennuksia 1800-luvulta, myös vanhoja puutaloja
Ulkomaalaisten osuus väestöstä	14,1 (2008)	19,4 % (1990)	1,5 % (1999)
Suurimmat ulkomaalaisvähemmistöt	Turkkilaiset, puolalaiset, serbialaiset	Portugalilaiset, kiinalaiset, arabit	Venäläiset
Maasto	Tasaista, Spree-joki, Wannsee-järvi lännessä	Seine-joki, korkein kohta Montmarte 130 m	Tasaista, Pielisjoki, Pyhäselkä etelässä + kymmeniä muita pienempiä järviä
Vuotuinen keskilämpötila	8,9 °C	10,6 °C	2,5 °C
Vuotuinen sademäärä	570,7 mm	650 mm	612 mm
Liikenneyhteydet muualle	2 käytössä olevaa lentokenttää, junaliikenteen solmukohta	Eurostar-juna Lontooseen, tärkeä lentoliikenteen solmukohta (3 lentokenttää)	6-tie etelään ja pohjoiseen. Junalla suora yhteys Helsinkiin. Lentoasema
Julkinen liikenne	BVG: 9-linjainen U-Bahn-metro, 15-linjainen S-Bahn-kaupunkijuna, ratikka ja Re-junat	RATP: 16 metrolinjaa, rer-lähijunat, ratikka	Lähes olematon, bussitaksa 3 euroa. Ruuhkaa havaittavissa vain Prisman liittymässä perjantai-iltapäivisin
Kielitaito	Saksa ehdoton. Huonompi englannin osaaminen kuin muualla Saksassa (erityisesti verrattuna Länsi-Saksaan)	Ranska ehdoton, mutta jo tavallisimpien kohteliaisuuksien osaaminen ranskaksi auttaa pärjäämään paikallisten kanssa. Parempi englannin osaaminen kuin muualla Ranskassa	Pohjois-karjalan murre, savo ja venäjä yleisimmät. Englannilla pärjää, mutta ruotsilla ei
Stereotypia kaupunkilaisista	Liberaali DDR-meininki, kaljaa kuluu, yöelämä	Patonkia mussuttava Pierre baskeri vinossa, koroilla keikkuva töykeä pariisitar	Verkkarit tai pilkkihaalarit päällä kaljaa kittaamassa
Hintataso	Halvimpia eurooppalaisia metropoleja	Korkea (maailman 13. kallein kaupunki)	Suomalaisittainkin melko korkea
Mitä syödä?	döner-kebab, currywurst-makkara sämpylän välissä	patongit, osterit, macarone-leivokset	karjalan piirakat
Tärkeimmät nähtävyydet	Tv-torni Alexanderplatzilla, Brandenburgin portti, Tiergarten-puisto, Berliinin muurin jäänteet ja museot	Eiffel-torni, Louvre ja muut museot, Riemukaari, Notre Dame -katedraali,	Kauppatori, ev.lut. kirkko, kaupungintalo ja taidemuseo. Ilosaarirock heinäkuussa
Nähtävyydet lähialueilla	Potsdamissa Sanssoucin puisto palatseineen, keskitysleiri Sachsenhausen	Versailles’n palatsi, Disneyland Paris, La Défense	Kolin kansallispuisto
Kaupunkiin sijoittuvia elokuvia	Sonnenallee, Goodbye Lenin + miljoona muuta DDR- tai natsiaiheista elokuvaa	Amélie, Rottatouille + miljoona muuta	Pitkä kuuma kesä, Helmiä ja sikoja + vissiin joitain muitakin
Ajankohtaista	S-Bahn-verkostolla ollut ongelmia jo useampi vuosi peräkkäin: junat eivät kuljekaan ajallaan, jos ollenkaan	Notre Damen edessä pidätettiin kaksi musliminaista, sillä he pitivät Ranskan nykyisen lain vastaisesti kasvot peittävää burkhaa	Meinasivat suositun lenkkeilyalueen paikalle rakennuttaa päiväkodin, onneksi saatiin päättäjien mielipiteet kääntymään.

Ei liene vaikea arvata, mistä kaupungista tämä kuva on.

Cooper-kärpänen

Kävinpä juoksemassa. Eka kerta cooperia.

Tuli keskiverto nuoren naisen tulos. Siis hieman enemmän, mitä oletin.

Olen jopa hieman yllättynyt, että jaksoin juosta koko matkan. Viimeisen 100 metriä kävelin, kun alkoi pistää, ja tavoite oli jo täynnä!

Kentän laidalla oli vielä vähän lunta, ja vettä tihutti paikoitellen. Vastatuuli hidasti etusuoralla, mutta takasuoralla se vaan avittikin eteenpäin. Muut juoksivat ohi. Nopeimmat miehet parikin kertaa. Mutta olen silti tyytyväinen itseeni. Oli ihan hilkulla, etten olisi mennyt tuohon mittaustilaisuuteen ollenkaan!

Nyt palautellaan, että jaksan mennä illalla vielä aerobiciin.

Muita juoksijoita testiajan loputtua.

Satumaista elämää IV

Tämä satu on analogia pelkonsa voittaneesta tytöstä.

Lentämisen ihanuus

Olipa kerran isä ja poika syrjäisessä kyläpahasessa. Pojan äiti oli joutunut rosvojoukon ryöväämäksi, kun poika oli pieni. Kasvettuaan isoksi päätti poika lähteä etsimään äitiään. Isäkin innostui ajatuksesta, ja kun kerran keksijä oli, rakensi hän pojalleen siivet, joilla poika voisi etsiä äitiään ilmasta käsin. Hän kuitenkin varoitti poikaansa yhdestä asiasta: siivet ovat niin hatarat, etteivät ne kestäisi auringon kuumuutta tai meren kosteutta. Poika ei siis saisi lentää liian korkealle eikä toisaalta liian alhaalla, tai muutoin siivet sulaisivat ja poika syöksyisi meren syövereihin.

Isän varoitus säikäytti pojan, mutta hän oli päättänyt opetella lentämään uusilla siivillä, niin kovin hän halusi löytää äitinsä. Niinpä poika lähti käymään kylän velhon luona. Velho löytäisi keinon, miten siipien sulaminen vältettäisiin. Hyvän keinon velho keksikin: "Valele tätä taikajuomaa siiville ennen lentoasi, ja lennät pitkään niin kuumuudessa kuin kosteudessakin." Velhon keksinnöstä innostuneena poika valeli jo heti seuraavana aamuna siivet taikajuomalla ja kapusi siipineen korkealle jyrkänteelle. Hetken odoteltuaan poika puki siivet käsien jatkeiksi, levitti kätensä ja hyppäsi jyrkänteeltä. Hyppääminen ei poikaa pelottanut, sillä siivet tuntuivat nyt tukevilta ja vahvoilta. Hetken kuluttua hän jo liitelikin uljaasti pitkin laaksoa.

Poika unohti varoitukset lumoutuessaan lentämisestä. Hän kohosi yhä ylemmäs, mutta siivet eivät auringon läheisyydestä huolimatta alkaneet sulaa. Taikajuoma auttoi siipiä pysymään kasassa, ja poika saattoi lennellä taivaalla juuri niin kauan kuin halusi. Illan tullen hän päätti laskeutua takaisin maahan, mutta sitten hän tajusi, ettei ollutkaan lentänyt etsimään äitiään. Tuolloin poika päätti lentävänsä vielä joku päivä uudestaankin, aina rakkaan äitinsä luo.

Frankfurtin lentokenttä lokakuisena aamuna

Ulkoisesti pätevä

Viime viikolla tulleessa työtarjoussähköpostissa oli saapumisajan ja -paikan lisäksi vielä eräs toive. Disneyn työntekijöille tarjotaan vaatteet ja pesulapalvelut työn puolesta, mutta mukaan pitää ottaa mustat kengät ja sukat. Erikseen on vielä maininta, että kengät eivät saa olla sandaalit eivätkä lenkkarit.

En ole varma, tarkoittaako tämä vaatimus vain kolmea ensimmäistä työhönorientoitumispäivää, jolloin liikutaan vielä omissa vaatteissa ympäri huvipuistoaluetta. Todennäköistä on, että kengät pitää olla työntekijän omat myös koko työsopimuksen ajan. Tämä aiheuttaa minulle ongelmia, sillä en tiedä, millaiset kenkien pitäisi olla! Joudun mitä ilmeisemmin ostamaan itselleni Disney-pätevät kengät, sillä minulla on kenkävalikoimassani vain kahdet mustat kesäkengät - molemmat nahkaisia juhlakenkiä. Talvikenkien kanssa ei olisi ongelmaa.

Tällaiset mustat kengät minulla on jo, ja voisin harkita ottavani ne mukaan. Näihin vaan supermukavat pohjalliset, niin täyttävät jo joitain vaatimuksia.

Jotta en päätyisi tekemään huonoa kenkäostosta, seuraavaksi pieni lista, mitkä kaikki ominaisuudet kengillä pitäisi olla:
- tarpeeksi mukavat, että niillä voi tarvittaessa työskennellä koko kesän (?!) ulkona, vesisateessa (olenhan laitteilla töissä, enkä tiedä, saammeko muita kenkiä)
- tarpeeksi siistit, että niillä voi kulkea myös omien vaatteiden kanssa ensimmäisinä päivinä
- ei liian kuumat, sillä kesällä jalkani eivät hengitä muuten
- ei liian avonaiset, että täyttävät Disneyn vaatimukset (ei sandaaleja...)
- mustat. Ei siis tumman ruskeat, kirkkaan punaiset tai beiget, vaan mustat
- niiden kanssa pitää pystyä käyttämään sukkia
- mahdollisesti niin siistit ja kestävät, että niillä voisi liikkua myös vapaa-ajalla (ei tarvitsisi ottaa niin monia eria kenkäpareja mukaan)

Näillä vaatimuksilla päätynen siis joko balleriinoihin, pienellä korolla varustettuihin nahkaisiin korkokenkiin tai nauhallisiin kävelykenkiin (esim Ecco).

Esim. tällaiset Eccot. Aika buenot, eikös! (Sori, melko iso kuva)

PS. Ulkoisesti pätevyydestä vielä vähän: Vain omaksi motivaatiokseni kirjaan tähän nyt julkisesti, että lupaan/aion/haluan laihtua 3-4 kiloa ennen töiden alkua. Näin pääsisin kutakuinkin ihannepainooni ja seuraavalle kymmenluvulle. Painon seuranta vaa'alla on reissussa kuitenkin mahdotonta, joten tämä on lähinnä vain tällaista itsensä haastamista.

Pääsiäismunat

Koristemunat

Otetaan sopiva määrä munia.

Työvälineeksi on hyvä valita jokin terävä, pitkänomainen piikki. Itse käytän parsinneulaa, vaikka onkin aika tylsä.

Raaputetaan varovasti munan kuorta, varotaan rikkomasta. Tehdään munan molempiin päihin reikä. Toinen reikä saa olla ihan reilun kokoinen. Puhkotaan neulalla keltuainen huolellisesti rikki.

Puhalletaan toisesta reiästä sisään niin, että valkuainen ja keltuainen pääsevät valumaan pois toisesta reiästä. Munan sisällöstä saa oivan välipalamunakkaan. Tyhjennyksen päätteeksi kuori huuhdellaan vedellä huolellisesti ja varovasti ulko- ja sisäpuolelta.

Kunhan munat ovat kuivuneet, ne voidaan maalata tai koristella muutoin miten kukin haluaa.

Suklaamunat

Suklaamunat vaihtuivat virpomavitsoiksi. (Isoja Rölli-munia oli yhteensä viisi, mutta eivät ehtineet kuvaan.)

Virvon, varvon,
tuoreeks, terveeks,
tulevaks vuueks.
Vitsa sulle,
palkka mulle.
x5

Kuvat: N97

Palmusunnuntai-vaalipaiva

Testattu on: kannykkani toimii parvekkeella. Tarkoitan siis etta saan netin toimimaan seinan lapi. Olen siksi parvekkeella, etta taalla paistaa aurinko!

Eilinen oli kummallinen. Luulen etta olin vain vasynyt perjantain tulkkausapaivasta. En tulkannut kuin reiloun tunnin pienine taukoineen, mutta koko perjantai meni symposiumin tiimellyksessa. Kavimme nimittain viela tulkkausten paatteeksi muiden tulkkien kanssa kevaan ensimmaisilla terassiolusilla! Lauantai oli todella vasynyt paiva: nukuin jopa pitkasta aikaa paivaunet.

Meille pitaisi kohta saapua viisi pienta virpojaa. Ja illan vaalivalvojaisiin on varattu hieman herkkuja. Enpa olisi kuvitellut joskus olevani yhta innoissani jostain eduskuntavaaleista, mutta talla kertaa tyo velvoittaa: huomenna tulkkaustunnilla aiheena on nimenomaan vaalit.

Muutoin pahin stressi ja koulusuma alkaa olla ohi. Viela on isompia projelteja kesken, mutta aina helpottaa, kun saa edes yhden kurssin pois jaloista.

Hassua, kun puhelimen nappaimistossa on kylla skandinaaviset aakkoset, mutta nappaimesta tuleekin ihan muuta. Selvitellaan asiaa...

Avoin kirje riiteleville naapureille

Hei!

Mikäli tiedät, että sinun on pakko riidellä poika/tyttöystäväsi/avomiehesi/vaimosi kanssa, voisitteko ottaa naapurinne huomioon seuraavin menettelyin:

- valitkaa ajankohta, josta on mahdollisimman vähän haittaa ulkopuolisille. Esimerkiksi aamuyö klo 4:45 ei ole niin mukava aika herätä kuuntelemaan riitaanne. Suosittelen iltapäivää, jolloin kotona työtä tekevien päivä saa mukavaa viihdettä.

- jos haluatte kailottaa riitanne naapureillenne, tehkää se erinomaisesti artikuloiden niin, että siitä saa jotain selvää.

- huutakaa asianne lyhyesti ja ytimekkäästi, että riita olisi mahdollisimman pian ohi, ja naapurit saavat jatkaa untaan.

- huutakaa kovaa ja uhatkaa tappaa toisenne, niin naapurit voivat hyvillä mielin kutsua poliisit paikalle tilannetta rauhoittamaan. Pikkuriitelyistä ei vielä oikein kehtaa apua hälyyttää.

- välttäkää kirosanoja, ne eivät anna riitanne aiheesta mitään uutta tietoa.

- älkää käykö viikolla baarissa, jos tiedätte, että kotiin palatessanne päädytte kuitenkin riitelemään. Tai älkää ainakaan viipykö paikoissa, jotka ovat auki 4ään asti, niin pääsette jo aikaisemmin kotiin riitelemään.

- baari-iltojen jälkeen hoitakaa riitely jo mahdollisesti nakkikioskilla. Sinne on helpompi kutsua poliisikin.

- myöskään kaverien mukaanottaminen kotiriitelyyn aamuyöstä ei hyödytä tilannetta mitenkään.

- mikäli tiedätte, että aiotte pian riidellä, tehkää se jo hyvissä ajoin alkuillasta TAI ilmoittakaa siitä esimerkiksi alakerran ilmoitustaululla. Merkitkää riidan aloitus- ja lopetusaika tarkasti.

- mikäli kaikesta huolimatta suositte yöriitelyä, esimerkiksi yötöiden takia, voisitteko mitenkään hoitaa riitelynne viikonloppuisin, ei siis arkiaamuöinä, jolloin muiden naapureiden pitää nousta aikaisin töihin ja olla skarppina koko päivän.

- voitte tarvittaessa siirtyä vaikka pihalle huutamaan. Välttäkää tätä kuitenkin kesäisin, jolloin nukkuvilla naapureilla on ikkunat auki.

Vahvasta aamukahvista vapisten,
Sanna

(spiegel.de)

Työtaistelu

Tämän kesän suomalaisten Disney-rekrytoitujen facebook-palstalta bongasin juuri, että osa haastatteluiden jälkeen myöntävän vastauksen saaneet ovat nyt vastaanottaneet viestin, jonka mukaan he eivät saakaan töitä kesällä.

Uutisesta tyrmistyneet asianomaiset ovat jo laittaneet viestiä kansallisiin lehtiin, Disneylle, Euresille, Turun te-keskukseen...

Ongelma tässä tietenkin on se, että alustava myöntävä vastaus todellakin oli alustava, eikä todellinen tae työnsaannista. Tuskin kukaan kuitenkaan on edes hakenut mitään muuta työtä kuin Disneylle, sillä meille uskoteltiin, että heillä olisi todella suuri tarve suomalaisille työntekijöille. Suomalaisten nuorten, joista suurin osa tämän kevään abeja, on enää tässä vaiheessa kevättä hyvin vaikea löytää mitään muuta kesätyötä. Disney-työttömäksi jääneitä on luultavasti useita kymmeniä nuoria, joten aivan pienestä vääryydestä ei ole kyse.

Todella harmillista.

Ja mikä pahinta, tämä heikentää myös Disneylle töihin "pääsevien" työmoraalia, sillä Disneyn maine on nyt ainakin joksikin aikaa täysin romahtanut.

Mikki lähetti uutisia!

Nyt voin kirjoittaa asiasta, jota tämä blogi oikeasti käsittelee: Disneyltä tuli eilen työtarjous!

Työnkuva: laitteilla.
Työsopimus: 18.6.-31.8.

Ensin minulle ilmoitettiin, että toimenkuva olisi vendeuse boutique, mutta jatkoviestissä lähettäjä korjasi "kirjoitusvirheensä", että työni onkin laitteilla. Olin jo ehtinyt hetken makustella puotipuksun työtä, ja innostunut siitä hieman, joten nyt laitteille pääseminen onkin laitteille joutumista! Viestissä pyydettiin saapumaan Fantasia Buildingille päivää ennen työsopparin alkamista, eli minun tapauksessani 17.6., joka on perjantai. En ole vielä katsellut lentojen hintoja, mutta veikkaan, että perjantait ovat suht hintavia. Lisäksi tapauksessani lisäharmia aiheuttaa se, että jos vasta samana päivänä lähden kotoa, saan lähteä melkoisen aikaiseen, että ehdin Fantasialle Pariisiin ennen klo 17. Esittelen eri matkustusvaihtoehtoni myöhemmin.

Olin tosissaan ilmoittanut herra Hiirelle, että olisin käytettävissä jo toukokuun puolelta lähtien. Olen kuitenkin iloinen ilmoitetusta aloituspäivästä, sillä nyt ehdin kuin ehdinkin siskoni lakkiaisiin sekä viettämään hieman lomaa ennen töiden alkua! Kaksi ja puoli kuukautta on uskoakseni oikein täydellinen aika viettää kesätöissä - itse Pariisissa varmaan viihtyisi pidempäänkin.

Eilen sattumoisin oli myös päätöstunti kenties viimeiselle ranskan kurssilleni. Vielä on kurssin lopputyö, dissertation kirjoittava parin viikon päähän. Mutta sitten kun palaan kieliharjoittelusta Pariisista ja kirjoitan siitä raportin, ranskan opintoni ovat aika lailla paketissa. En ole aivan varma aineopintojen kokonaisuuden koostumisesta, mutta ensi vuodeksi on korkeintaan enää yksi kurssi käytävänä, ellen sitten kirjoittele sitäkin jo nyt keväällä tenttimällä pois.

Tour Eiffel, je viens!

Itäsuomalaisia kevään merkkejä

Kevät on saapunut, kun...

- ei ole enää talvi, mutta ei vielä kesäkään. Päivälämpötila voi siis olla ihan mitä tahansa, taivaalta voi tulla ihan mitä tahansa.

- muualla Euroopassa ja ehkä etelämmässä Suomessakin aivastellaan ja taivastellaan luonnon heräämistä, mutta meillä käydään vielä pilkillä ja pidetään pitkiä kalsareita ulkona.

- lumi ei enää hohda valkoisena, vaan se muistuttaa valtavaa kasaa nougat-jäätelöä.

- lumikasojen alta paljastuu yhtäkkiä ihan hirveät määrät koirankikareita. Eivätkä ne ole mitään pieniä kikkareita vaan valtavia jöötejä. Sitten odotetaan vain lakaisinkoneiden saapumista...

- illalla jumppaan lähtiessä ei tarvitse ottaa mukaan pyörän lamppua.

- aamulla tietää, että on aamu eikä vielä yö.

- pyöräily on sujakampaa, kun ketjut ei ole jäässä.

- pyöräillessä housun lahkeet, kengät ja pyörä saavat kivan ruskean kuorrutuksen. Sama kävellessäkin, vaikka kuinka varovasti yrittää kävellä.

- ulos lähtiessä ei voi vain ottaa sitä lämpimintä takkia päälle, vaan pitää miettiä, tarviiko sateen kestävän tuulitakin vai tarkenisiko kevyellä farkkutakilla.

- kenkien valintakin monimutkaistuu. Huopatossujen sijaan valitaan kumpparit.

- sulaneet pyörätiet ilahduttavat vain hetken, sillä katupöly alkaa pian narskua hampaissa.

- pilviset kevätpäivät eivät tunnu yhtään keväiseltä, mutta auringon paiste aiheuttaa päänsärkyä, ellei muista ottaa aurinkolaseja mukaan. Pipon kanssa arskat ei kuitenkaan ole kovin fiksun näköistä.

- sukset saa pian viedä varastoon, ja tilalle voi parvekkeelle hakea parvekekalusteet.

- puolet opiskelijakavereista pakkaa laukkunsa ja lähtee vaihtoon tai esittelee suuria suunnitelmia kesälomaksi.

- oman kesän suunnittelu alkaa ahdistaa.

- taas huomaa, että joko se lukukausi menikin. Eikös se joulu ollut ihan just...

Mung-pavut itävät ilman kevään valoakin, nimittäin pimeässä kaapissa.

Uusi leikkikalu

Ensimmäisen kännykän joskus 14-vuotiaana saatuani en ole pahemmin hinkunut puhelimien perään. Puhelin on minulla vaihtunut ehkä verkkaammin kuin keskiverto nokiasuomalaisella. Ensimmäinen nokialaiseni vaihtui hienompaan simpukkamalliin hurjan 5 vuoden käytön jälkeen, ja vain koska puhelin oli alkanut käydä liian isoksi käsilaukkuun, ja oli sen näppäimetkin kai jo alkaneet jumiutua. Toimiva kapistus edelleen, varapuhelimena pölyttyy tuolla hyllyssä.

Simpukkapuhelin ei ollut pitkään käytössä, vaan vajaa vuosi oston jälkeen se päätyi palasiksi, sillä sen näytössä oli häikkää, ja eräästä muusta syystä kimmastuneena heitin sen päin seinää. Sen jälkeen käytin noin vuoden lainapuhelinta, joka oli erityisen kätevä Saksassa, sillä siinä oli vanhojen hyvien aikojen malliin vielä saksankielinen tekstinsyöttö. Saksasta palattuani ostin uuden kolmannen oman puhelimeni puhtaasti ulkonäöllisin perustein: tykkäsin sen limenvihreistä kuorista. Erittäin hyvä puhelin, mikäli ei tarvitse muita ominaisuuksia (kamera siitä kyllä löytyy, mutta on niin surkea, ettei voi kamerakännykäksi edes sanoa).

Mahdollisen elämäntilanteen muutoksen (pidempiaikainen oleskelu kaukana mukavuusalueeltani eli tietokoneen ääreltä) vuoksi päätin nyt sitten hankkia "älypuhelimen". Käytetty, vanhempikin malli kelpasi mainiosti, sillä en ole yhtään varma, miten kauan ja ahkerasti aion tätä käyttää.


Pitkällisen huutokauppasodankäynnin jälkeen, postimies toi N97:n lisähärpäkkeineen kotiovelle. Käytettynä ostin huuto.netin välityksellä, joskin kuulemma lähes kaikki osat on äskeisen huollon myötä uusittu (myös akku). Myyjä toimitti huoltotoimista asianmukaiset kuitit.

Toimivan oloinen vehjes, joskin välillä hitaampi kuin käyttäjänsä aivot ja sormet, mikä ei sinänsä ole mitään uutta. Tottumiskysymys. Peruspuhelintoimintojen ohella siis kaipailin laitetta, jossa yhdistyisi nettimahdollisuus, hyvä kamera ja vieraskielinen tekstitys. Nämä ominaisuudet täyttyvät tässä kapistuksessa. Oli iloinen yllätys huomata, että puhelimen ohjelmistoa on englannin lisäksi mahdollista käyttää saksaksi ja ranskaksi! Suomea taas ei löydy ollenkaan, mikä ei kyllä haittaa pätkääkään. Lisäksi plussaa qwerty-näppäimistöstä, joka helpottanee pidempien tekstien kirjoittamista! Kosketusnäyttökin on ihan hauska, mutta pelkään, että kynnet raapivat näytön ajan myötä pahasti lommolle...


Tämä kulkee matkassa jo pelkkänä kameranakin. On ainakin huomattavasti pienempi laite kuin oma kamerani, jota en jaksa kanniskella ikinä mukana. Kameran ja netin käyttö onnistuu ilman, että laittaa sim-korttia sisään. Langattoman kotimodeemin puhelin löysi ja hyödynsi vaivattomasti, pitänee käydä testaamassa kaupungin muutkin langattomat verkot. Ja aijoo, ehkä voisi testata puhelimen puheominaisuudetkin?


Kaiken kaikkiaan hyvin pidetyn oloinen kapula. Puhelimen hyvinvoinnin nimissä tein tänään uudelle leikkikalulle myös pienen farkkukankaisen pussukan. Sulkumekanismi on taas luokassamme askartelua-kankaan-paloista-kun-ei-jaksa-viritellä-hienompia-juttuja. Sisällä on vuorikangas vanhasta kauluspaidasta.

Prinsessa petti ja Kick-Ass yllätti

Vuokrasimme viimein suomalaisen mielenterveyspotilaasta kertovan Prinsessa-leffan, josta jo aikaisemmin mainitsin. Ihan ok ajanviete perjantaiselle vapaapäivälle, mutta ei mitenkään maailmaa järisyttävä. Odotukset olivat korkealla, mutta elokuva ei missään vaiheessa lähtenyt lentoon ja vienyt mukanaan. Kaiken kukkuraksi keskittymistä häiritsi se, että postinjakaja toi minulle kesken elokuvan paketin.

Paketti sisälsi puhelimen, jonka huusin huuto.netistä. Leffan jälkeen muutama tunti menikin sitten mukavasti puhelinta pyöritellessä, mutta enempää en siihen ole vielä ehtinyt tutustua. Ei sitä oikein innostu enää uusista härveleistä. Wlan-yhteyden sain toimimaan, ja kamerakin vaikutti oikein laadukkaalta. Eli loisto matkakumppani Ranskaan! Puhelimesta lisää myöhemmin...

Eilisillaksi vuokrasimme vielä toisen leffan. Kick-Ass yllätti erilaisuudellaan ja raakuudellaan. Oli syystäkin K-15. Vaikka idea oli periaatteessa hatusta vedetty, hahmot ja juonikuviot olivat täysin uskottavia: sarjakuvista innostunut nörttipoika päättää ruveta tosielämän supersankariksi. Ainoa vaan, ettei hän oikein osaa tapella kunnolla ja päätyy ensimmäisellä rikoksenestoyrityksellä sairaalaan. Tästä lannistumatta hän jatkaa supersankareilua ja leffa päättyy lopulta päähenkilöiden kannalta onnellisesti. Sivujuonessa kulkenut isä-tytär-pari toi elokuvaan ripauksen aitoa supersankariactionia. Erityisesti sisukas Mindy, "Hit girl", oli mahtava vetäessään isojakin korstoja kuonoon tai räiskiessään kaksin käsin aseilla! Leffa tarjosi suuria elämyksiä: nuorta lempeä, elämän ihmettelyä, rehevää naurua kuin verisiä kohtauksia, jolloin piti oikein sulkea silmät.

Tulkki-identiteetti

Eilen oli neljä tuntia simultaanitulkkausta. Kaksi esitelmää saksa-suomea ja kaksi suomi-saksaa. Luulin selvinneeni järjissäni, mutta illalla kotona alkoi kuitenkin jumittaa. Minttukaakaolla se setviytyi. Kohta vain pitää ruveta valmistautumaan ensi viikon koitoksiin. Tulkkaamme eräässä kääntäjä- ja tulkkiammattilaisten symbosiumissa, ja se on meille vähän kuin lopputyö.

On olemassa eri määritelmiä hyvälle tulkkaukselle:

Paras tulkki on sellainen, jonka käyttöä ei edes huomaa. Kuuntelija siis luulee ikään kuin ymmärtävänsä ja kuuntelevansa varsinaista puheen pitäjää. Onnistunut tulkkaus on siis näkymätöntä. Tulkki on usein näkymätön ihan fyysisestikin, sillä hän istuu tulkkauskopissa kaikkien selkien takana. Tulkki ottaa tulkatessaan roolin, vähän kuten näyttelijä mennessään lavalle esiintymään. Oma persoona ei saa näkyä/kuulua turhan paljon.

Ainahan alkuperäispuheet eivät suinkaan ole helppoja ja ymmärrettäviä - edes samankielisille kuutelijoille. Tällöin voidaan puhua niin sanotusta garbage-in-garbage-out-tilanteesta, jossa huono puhe tekee tulkkauksestakin huonoa. Hyvä tulkki kuitenkin pistää itsensä sen verran likoon, että parantaa huononkin puheen kuuntelukelpoiseksi; lisää esimerkiksi intonaatiota monotoniseen suomalaispuheeseen. Usein siis vieraskieliset kuuntelijat saavat enemmän irti huonosta puhujasta, kun tulkki on suodattamassa heille vain tärkeimmän tiedon ja vieläpä mukavankuuloisesti.

Erilaisia puhujia on olemassa yhtä paljon kuin eri puheenaiheita. Eniten ongelmia eivät suinkaan tuota vaikeat puheenaiheet, vaan erilaiset puhujat. Pahimpia tulkkaustilanteita ovat ne, jossa puhuja lukee suoraan paperista, kirjalliseksi teokseksi tarkoitettua tekstiä, ja vielä niin, ettei tulkille ole toimitettu tuota paperia hyvissä ajoin ennen tilaisuutta. Sellaista on lähes mahdoton tulkata, sillä kirjoitetun kielen informaatiotiheys on niin korkea, ettei ihmismieli ja -kieli pysy mukana, edes tulkeilla. Tuolloin puheesta pyritään nappaamaan oleellisin ja tulkataan se. Myöskään laulun tai runon sanoja tai videopätkiä on turha olettaa tulkkien tulkkaavan, ellei niitä ole toimitettu tulkille etukäteen. Pieni tiivistäminen on tässäkin usein paikallaan. Erilaisiin tilanteisiin pitää olla valmiit ratkaisumallit.

Mukavia puhujia arvostetaan. Heidän puheensa ovat mukavan rentoja, mutta sisältävät kuitenkin tarpeeksi mielenkiintoista tietoa, jota välittää. He myös lähettävät pp-diat ajoissa, eivätkä juuri poikkea niistä.

Tulkin ammattinimikettä ei ole suojeltu, eli kuka tahansa voi väittää olevansa tulkki. Monissa harvinaisissa kielissä, varsinkin asioimistulkkauksen puolella, tämä on ihan hyvä asia, sillä kaikkiin kieliin ei ole mahdollista järjestää koulutusta. Konferenssitulkkien maailma on kuitenkin erilainen. Yhteisö on tiivis ja lojaali. Ylpeänä omasta osaamisestani olen astumassa tähän piiriin, vaikka matka on vielä pitkä.