Ensinnäkään en ollut koskaan ajatellutkaan, että opettajaisin yhtään ketään yhtään missään. Minulta puuttuu opettajaidentiteetti. Opettaminen ei kuitenkaan ole poissuljettu vaihtoehto joskus tulevaisuudessa, JOS en työllisty siinä missä haluan, eli kääntäjänä tai tulkkina. Jotain kaveria tai muuta tuttavaa voisin opettaa silleen iha kivasti vähäse, tuntemattomien kanssa on vähän eri juttu.
Toisekseen minulla ei ole opettajan pätevyyttä. Tässä tilanteessa sitä ei tietenkään edes vaadittaisi, mutta kyllä se asettaa melko paljon vaatimuksia opettajana toimivalle henkilölle, jos ei yhtään tiedä, mistä aloittaa, mitä tehdä ja miten edetä. Oppimistulos ei siis olisi taattu. Joutuisin perehtymään ja paneutumaan opettamiseen liiaksi, ennen kuin voisin opettaa.
Kolmanneksi tämän hetkinen "työllistymistilanteeni" aiheuttaa sen, että en kovin mielelläni ottaisi yhtään mitään ylimääräistä tehtävää. Lisäksi tuosta hommasta ei varmaan kovin paljon saisi palkkaakaan, jos ollenkaan (??). Ja vaikka palkka olisikin ihan ok, en sitä tällä hetkellä tarvitse niin kipeästi, että lähtisin venyttämään aikataulujani.
Kaiken kaikkiaan keskityn tällä hetkellä kääntämiseen. Ja "oikean työn" tekeminen on vaikuttanut ihan kivalta, ainakin toistaiseksi kun ei ole vielä kiirettä deadlinen kanssa... Katsotaan fiiliksiä uudestaan ensi viikolla. Muun muassa karhunmetsästys, ketunpyynti, kantele, runonlaulanta ja Ilomantsilainen luonto ovat käännöksen aiheita. Käytän hirveän paljon aikaa niiden tutkiskeluun. En ole aivan varma, onko innostunut tiedonhaku vain osa kääntäjän ammattitaitoa vai onko minulla kenties päässä vikaa, kun innostun aina lähes aiheesta kuin aiheesta.
Hassua lienee myös se, että graduseminaarikin saa minut aina innostumaan - päässäni tuntuu pulppuavan ideoita ja innostun vähänkin kiinnostavista aiheista, "tästä voisin tehdä graduni!" Opiskelijakollegani taas tuntuu olevan täysin eri maata, hänellä on enemmän sellaisia aihealueita, joista ei ainakaan tee graduaan. Tiedä sitten, kumpi tilanne on parempi. Haluaisin kovasti tarrautua johonkin aiheeseen tarkemminkin, mutta niin kauan kuin ohjaajamme ei anna positiivista kannustinta jonkun tietyn aiheen valintaan, kellun vain epämääräisten ideoiden meressä.
Saimme tänään koulussa synnytysvalmennusta. Heh. Liittyen autenttiseen käännöstehtävään eräällä käännöskurssilla kuuntelimme pari tuntia kätilö Eija Pessistä, joka on keksinyt mullistavan tuen avuksi synnyttämiseen. Innostuin kovasti siitä, että naisten on synnytystuen myötä mahdollista nopeuttaa ja helpottaa synnyttämistä. Aivan mieletön innovaatio, jonka maailmallemarkkinoinnissa me saamme kääntäjinä olla mukana kääntämällä nettisivut ja esitteitä saksaksi saksankielisille markkinoille.
Disneyltä ei ole kuulunut (vieläkään) mitään. Odotellaan kuitenkin vielä melko rauhallisin mielin. Mahdollista on, että en pääsekään sinne ihan heti kesäkuun alusta, kuten olin toivonut. Mutta jos nyt edes jossain vaiheessa...
Aamulla oli maassa 10 senttiä !! vitivalkoista, pehmeää puuterilunta, mutta joskos se kevät sieltä tulla jolkottaisi. Tänä keväänä pääsiäinen on niin myöhään, että silloin on maassa jo aitoakin ruohoa, joten tässä maaliskuun piristykseksi hieman vihreää ikkunalaudalta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti