Tällainen arpa tällä kertaa: kolme keltuaista kahdesta munasta...Nyt on sellaiset arpapelikelit, ettei tiedä, millä askeleella tai pyöränpolkaisemalla lentää nenälleen. Jos nyt ei sentään ihan heti sulaisi kaikki lumet pois, että ehtisi vielä hiihtämään tänä talvena...
Melkoista arpomista on myös uimahallilla käynti. Eilen en laiskuuttani jaksanut lähteä, mutta tänään vaivauduin heti aamupalan jälkeen lähihallille. Juuri samaan aikaan hallin ovella odotteli bussilastillinen alakouluikäisiä. Kirosin jo mielessäni, miksen tullut aikaisemmin. Mutta minun arpani voitti, ja lapset menivät harjoittelemaan uimista syvään hyppyaltaaseen, eivätkä pakottaneet kuntouimareita sulloutumaan muutamalle uintiradalle. Innolla odotan sitä päivää, kun saavat toteutettua suunnitelmat altaan kasvattamisesta 25-metrisestä täyspitkäksi 50-metriseksi. Tätä nykyä hallilla on aina liian ahdasta uida. Siinä on uimisen nautinto kaukana, kun pitää väistellä hitaampia tai varoa, ettei ole nopeampien tiellä.
Lähihalli, jota virkistysuimalaksikin kutsutaan, on siitäkin mielenkiintoinen paikka, että siellä on aina venäläisiä turisteja. Lomasesonkeina suurin osa asiakkaista solkkaa venäjäksi. Toisaalta suomalaisia on vaikea tunnistaa, kun kukaan ei puhu mitään. Tällä kertaa itänaapurin lomailijoista ei ollut harmia, taisivat viihtyä enimmäkseen lämpimässä altaassa. Itse kun on tullut hallille puhtaasti kuntoilemaan, on vaikea pysyä ymmärtäväisevänä, jos lomailijat (niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin) pullikoivat kuntoaltaassa miten lystäävät. Uimahallissa on mielestäni paljon kirjoittamattomia sääntöjä, joita vierailijoiden on vaikea tietää etukäteen. Tai sitten minä olen vain keksinyt sääntöjä itse omassa pienessä päässäni...
Syksyllä uimahallin saunassa istui melko paljon ihmisiä, niin lapsia kuin vanhempia. Juuri sisään tullut ikääntyneempi rouva seisahtui ovella. "Mie en maha mittää, mut miulle tulee tästä aina mieleen keskitysleiri, kun on alastomia naisia ja lapsia tuolla lailla rivissä", rouva tokaisi. Sitten sama rouva jatkoi kertomalla omasta elämästään, lapsuudestaan Espanjassa. Espanjalaisrouvat kun saunoivat tarkkojen ohjeiden mukaan ja moittivat nuorta suomalaislasta holtittomasta saunottelusta. Tähän rouva oli silloin vastannut: "Mie oon syntyny saunassa, kai mie tiiän, miten saunotaan."
Sauna palaa! Mutta ei huolta, kyseessä on VPK:n sammutusharjoitus (Kiteellä 2005).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti