sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Itäsuomalaisia kevään merkkejä

Kevät on saapunut, kun...

- ei ole enää talvi, mutta ei vielä kesäkään. Päivälämpötila voi siis olla ihan mitä tahansa, taivaalta voi tulla ihan mitä tahansa.

- muualla Euroopassa ja ehkä etelämmässä Suomessakin aivastellaan ja taivastellaan luonnon heräämistä, mutta meillä käydään vielä pilkillä ja pidetään pitkiä kalsareita ulkona.

- lumi ei enää hohda valkoisena, vaan se muistuttaa valtavaa kasaa nougat-jäätelöä.

- lumikasojen alta paljastuu yhtäkkiä ihan hirveät määrät koirankikareita. Eivätkä ne ole mitään pieniä kikkareita vaan valtavia jöötejä. Sitten odotetaan vain lakaisinkoneiden saapumista...

- illalla jumppaan lähtiessä ei tarvitse ottaa mukaan pyörän lamppua.

- aamulla tietää, että on aamu eikä vielä yö.

- pyöräily on sujakampaa, kun ketjut ei ole jäässä.

- pyöräillessä housun lahkeet, kengät ja pyörä saavat kivan ruskean kuorrutuksen. Sama kävellessäkin, vaikka kuinka varovasti yrittää kävellä.

- ulos lähtiessä ei voi vain ottaa sitä lämpimintä takkia päälle, vaan pitää miettiä, tarviiko sateen kestävän tuulitakin vai tarkenisiko kevyellä farkkutakilla.

- kenkien valintakin monimutkaistuu. Huopatossujen sijaan valitaan kumpparit.

- sulaneet pyörätiet ilahduttavat vain hetken, sillä katupöly alkaa pian narskua hampaissa.

- pilviset kevätpäivät eivät tunnu yhtään keväiseltä, mutta auringon paiste aiheuttaa päänsärkyä, ellei muista ottaa aurinkolaseja mukaan. Pipon kanssa arskat ei kuitenkaan ole kovin fiksun näköistä.

- sukset saa pian viedä varastoon, ja tilalle voi parvekkeelle hakea parvekekalusteet.

- puolet opiskelijakavereista pakkaa laukkunsa ja lähtee vaihtoon tai esittelee suuria suunnitelmia kesälomaksi.

- oman kesän suunnittelu alkaa ahdistaa.

- taas huomaa, että joko se lukukausi menikin. Eikös se joulu ollut ihan just...


Mung-pavut itävät ilman kevään valoakin, nimittäin pimeässä kaapissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti