Olen taalla Ranskassa ja Disneylla ensisijaisesti oppimassa ranskaa, mutta oman henkilokohtaisen, pidemman tahtaimen urakehitykseni kannalta on erittain hyva asia, etta ranska ei suinkaan ole ainut kieli, jota kaytan paivittain taalla. Uskon, etta suullinen ranskan kielen taitonii kehittyy huimasti tana kesana. Olen kuitenkin lahes yhta innoissani siita, etta saan puhua paljon englantia, suomea ja hieman espanjaakin.
Suomi on se kieli, jolla puretaan syvimmat tuntemukset, joita ei osaa selittaa muulla kielella. Ikava kylla Disneylla on tana kesana todella paljon suomalaisia, joihin tormaa lahes joka bussissa, junassa, jonossa ja kaupassa, joten varuillaan saa olla mita suustaan paastaa. Enaa ei jaksa edes kiinnostua jokaisesta suomea solkottavasta, ei yksinkertaisesti ehdi enaa tutustua kaikkiin. Suomalaisten asiakkaiden bongaaminen on kuitenkin viela ihan hauskaa touhua. Oman henkisen jaksamisen kannalta koen myos mukavaksi sen, etta illalla paasee jakamaan paivan fiiliksia omalla aidinkielellaan kamppikselleen.
En ole koskaan puhunut niin paljon englantia kuin viimeisen 3 viikon aikana. Ei mikaan turha reissu siis. Kieli se on englantikin, vaikka minulle se edustaa lahinna viimeista oljenkortta, joka vedetaan esiin sitten kun muuta yhteista kielta ei loydy. Englannin taito on kuitenkin ihan ehdoton vaatimus tyoskentelylle Disneylandissa. Suurin osa asiakkaista osaa edes auttavasti englantia. Hassua on kuitenkin, etta monien paikallisten tyontekioiden englanti ei ole kovin sujuvaa. Mutta ainakin muutama kollegani on osoittanut olevansa innokas oppimaan lisaa - puhumalla sita minun kanssani!
Tyokieli on luonnollisesti ranska. Kaikki alun koulutuksesta, aamun briifingeista hallinnollisiin papereihin on ranskaksi. en ole varma, mutta saattoi olla ensimmainen kerta tana kesana, kun alkupaivien koulutus oli mahdollista kuunnella myos englannin kielella. Monet kuitenkin kertoivat, etta englannin kielisesta koulutuksesta ei tajunnut juuri mitaan kuitenkaan, silla kouluttajat olivat ranskalaisia ja heidan aksenttinsa voimakas.
Mainitsemisen arvoista lienee, kuinka paljon tyohon liittyvista sanoista Disneylla on englantia. Esimerkiksi positiot, eli pisteet joita kierretaan tyopaivan aikana, ovat kaikki englanniksi. Lahes kaikista teknisista vempaimista kaytetaan niiden englanninkielista nimea, Disneylandin osat, kauppojen ja laitteiden nimet on kaikki englantia, meidan pomot on Teamleadereita, taukolista on breaksheet. Ja voitte vaan kuvitella kuinka vaikea oli aluksi ymmartaa, mista on kyse kun joku mainitsi timidorin tai breiksitin.
Tyossaan tarvittavan ammattisanaston oppii muutamassa paivassa. Myos asiakkaiden esittamat ranskankieliset kysymykset ja niiden vastaukset toistuvat paivasta toiseen. Alku oli tietenkin hieman jarkytys, infotulva valtava ja yha edelleenkin illalla nukkumaan mennessa paivan aikana kuullut sanat vain kaikuvat korvissa.
Oma tapauksensa ovat tietenkin asiakkaat, jotka eivat puhu ranskaa eivatka juurikaan englantiakaan. Naita ovat lahinna espanjalaiset, italialaiset ja venalaiset. He kuitenkin liikkuvat yleensa niin isoissa ryhmissa, joissa loytyy aina joku joka ymmartaa hieman englantia. Siina sitten sonkotetaan iloisesti kaikkia kielia sekaisin. Ensimmaiseen pariin viikkoon ei nakynyt juuri venalaisia, mutta nyt heita on ilmestynyt kuin sienia sateella.
Yleensa asiakastilanteet ovat melko kiireettomia, mutta junaa lastatessa pitaa olla nopea. Ensin kysytaan, kuinka monta ihmista ryhmaan kuuluu, lasketaan nopeasti montako rivia tarvitaan, kerrotaan ryhmalle heidan rivinumeronsa ja katsotaan etta he myos menevat sinne. Ja tama kaikki kolmella kielella: ranskaksi, englanniksi ja espanjaksi. Onneksi riveja on vain ykkosesta 15aan. Voisi yrittaa muistella, miten numerot meni venajaksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti