Juhlahumua vaikka sormet rakkuloilla

Eilen oli Britannian kuninkaalliset häät, joita seurasin lähes alusta loppuun ystävän luona. Samalla maistelimme ranskalaisia juustoja ja joimme simaa. Vaikkei monarkia enää mielestäni istu nykypäivään, olivat häät kauniit ja morsiuspari myös. Perjantain olisi voinut käyttää varmasti tehokkaamminkin, mutta annoin itselleni luvan viettää täysvapaapäivän.

Illasta jouduimme kuitenkin töihin, vapaaehtoisiksi. Sain kokeilla, miltä tuntuu palvella lapsiasiakkaita. Ukon sukulaisten pestaamina vietimme illan seurakunnan kevättapahtumaan, jossa oli ilmaiseksi tarjolla pientä syötävää, pomppulinnaa, askartelupisteitä ym ym. Minä ja ukko saimme vastuullemme ilmapallopisteen. Siinä sitten täyttelimme varmasti reilusti yli sata palloa pienille asiakkaillemme! Parasta oli, että sai vaan jakaa niitä palloja, eikä tarvinnut huolehtia mistään maksuista. Ukko puhalsi pallot (ensin suulla, sitten saimme onneksi kompressorin paikalle), ja minä sidoin pallot kiinni narulla. Nyt on sitten sormet hieman hellinä. Aurinkoinen sää ja palloistaan ilahtuneet lapset toivat kuitenkin hyvän mielen.

Vappupiknikki toisensa perään tuntuu nyt siirtyvän sisätiloihin, kun aamulla helottanut aurinko saikin taivaalle tummia ja raskaita pilviä. Saas nähdä, mikä on huomisen pelikunto. Järvellä olisi kiva käydä.

Ainoa onnistunut vappu opiskeluaikanani on ollut 2008. Silloin meillä oli seurana myös Muumipeikko

Basilikan kasvutarina

Ocimum basilicum

Siemenet kostutettuun multaan, kunnon kastelu. Siemenet peittyvät hetkessä valkoiseen huntuun. Muovia päälle, että pysyy kosteana ja ikkunalaudalle aurinkoon. Ei mene kuin pari päivää, kun alkaa itämään.

Sirkkalehdet ilmestyvät noin viikossa. Pitää muistaa kostutella tasaisesti, basilika on melkoinen juoppo.

Sirkkalehtien väliin alkaa kasvamaan oikeita lehtiä kaksi viikkoa istutuksen jälkeen. Kasvuvauhti on jo selvästi hidastunut.

Kolme viikkoa istutuksen jälkeen basilika kasvattaa jo toista kerrosta oikeita lehtiä, ja purkissa alkaa olla jo aika ahdasta. Voisin joko siirtää taimia toiseen astiaan, tai vain napsia lautaselle. Lehdet ovat jo melko isoja, eli syömäkuntoisia ja erittäin aromikkaita. Versoja on pian syytä myös katkoa, että saadaan monioksaisia ja tukevia basilikapuskia.

Viime vuotiset (pienilehtinen) basilikani kasvattivat aika ajoin kukkia. Saa nähdä, tekeekö tämäkin lajike niin. Kukat on kuitenkin syytä napsia pois, sillä kukinto vie kasvilta paljon energiaa lehtien kasvattamisen sijaan.

Konsepti tiedossa, teksti uupuu

Mikähän siinä on, että vaikka tietää hyvinkin tarkalleen, miten pitäisi kirjoittaa, ei kuitenkaan saa kuin vaivoin aikaiseksi tekstiä, jonka pitäisi vain virrata näyttöpäätteelle. Ei auta vaikka ohjeet ja niiden tarkoituksen ymmärtäisi, aihe olisi mukava, olisi aikaa kirjoittaa ja muutenkin olosuhteet olisivat otolliset täydelliselle luomukselle. Jostain syystä en vain saa kasattua tietoa, taitoa ja motivaatiota yhteen.

Jo peruskoulussa käytetään tuntikausia kirjoittamisen opettamiseen. Ei siis vain kirjoittamiseen konkreettisena tekemisenä (miten kynää pidetään kädessä, miten lauseet muodostetaan), vaan kirjoittamiseen niin, että saadaan aikaiseksi kauniita, eheitä ja hyviä tekstejä. Lukiossa ja yliopistossa viimeistään kirjoittamisen pitäisi olla hallussa, varsinkin kun opiskelee niinkin tekstikeskeistä alaa kuin vieraat kielet ja kääntäminen. Kymmenien ellei satojen essee-, kirjoitelma-, aine- ja tutkielmakirjoitusten jälkeen voisi kuvitella, että kirjoittaminen luonnistuisi. Mutta ei.

Tarkoistakaan kirjoitusohjeista ei ole hyötyä, jos aihe on uusi tai muuten vain outo, tai kirjoittajalta vain puuttuu motivaatio. Itselläni työn hidas eteneminen johtuu useimmiten viimeisestä vaihtoehdosta. Tai sittenkin ehkä jostain aivan muusta syystä. En ole koskaan ollut liirumlaarum-tekstien ystävä, vaikka sellaisiakin on joskus tullut kirjoiteltua olosuhteiden pakosta (pakko saada tietty määrä sivuja täyteen). Pidän tiivistämisestä ja haastan itseäni mieluiten siinä, miten pienessä tilassa saan ilmaistua mahdollisimman paljon asiaa.

Mutta kun ranskan esseen ohjeeksi on annettu kirjoittaa 5-7 sivua, niin silloin kirjoitettava vähintään 5 sivua. Ja kun hyvä gradu on vähintään 80 sivua, niin silloin on kirjoitettava vähintään 80 sivua. Molempiin on olemassa hyvät ohjeet. Ranskan dissertationiin jopa hieman liiankin tarkat, kun taas graduja voi kirjoittaa useammankin ohjeen perusteella. Kaikki ohjeet ovat kuitenkin vain ohjenuoria, joiden avuilla pitäisi syntyä toimiva ja hyvä teksti.

Ongelmallisinta on se, että kun yrittää kirjoittaa mahdollisimman paljon jostain tietystä asiasta, hukkaa itsensä. Hukkaa punaisen langan, tai mikä pahinta, huomaa, ettei sitä lankaa koskaan ollutkaan. Toisaalta tämä on ihan hyvä asia: joutuu tarkastelemaan omaa kysymyksen/ongelmanasetteluaan uudestaan, muokkaamaan tekstiä, hakemaan lisää tietoa ja kirjoittamaan lisää. Joskus tuntee uponneensa loputtomaan suohon. Mutta loppu tulee suollekin viimeistään deadlinen koittaessa. Silloin kauhotaan väkisin takaisin pinnalle ja huokaistaan helpotuksesta, kun vihdoin saadaan happea.

Pääsiäisihmettelyjä

Halusin rauhoittaa pitkäperjantain jotenkin, joten päätin olla avaamatta tietokonetta koko päivänä. Päätös piti, mutta iltapäivän aikoihin alkoi tulla ongelmia tekemättömyyden kanssa, mikä oli toki odotettavissa. Perjantaina eivät kaupat olleet auki, imuria ei viitsinyt laulattaa, ja kävimme päiväkävelylläkin jo aamupäivästä. Kummallisesti sitä jäi aikaa paperien arkistoimiselle, vaatteiden parsimiselle, pyörän huoltoon ja lehden lukuun aurinkoa ottaen, kun ei voinut jatkuvasti käydä tarkistamassa facebookia tai iltapäivälehtien otsikoita. Oikein opettava ja hyödyllinen kokemus olla siis päivä kotona ilman konetta. Televisiota katsoimme kyllä senkin edestä: ainakin pari leffaa ja muita ohjelmia.

Lankalauantaina oli sovittu, että käymme päivällä ukon vanhempien luona pesemässä auton ja saunomassa. Kauniin kevätsään kunniaksi pyöräilin sinne, vajaa 20 kilometriä. Ai, että kuinka pyörä rullasikaan, kun lihakset olivat palautuneet cooperista, tie oli pyyhitty hiekasta ja pölystä, ketjut olivat juuri öljytyt ja myötätuuli puski vauhdilla eteenpäin! Reilu tunti meni, ja taisin nenäni polttaa auringossa. Saunan lämpeämistä odotellessamme kokeilimme ilmakiväärillä maalitauluun ampumista. Ensimmäinen laukaus osui lähes keskelle, mutta sen jälkeen alkoi mennä vähän enemmän sivuun - liekö tuuli heiluttanut... Lauantai-ilta kului sitten pienimuotoisella terassikierroksella. Täällä ei ollut aivan niin lämmin, että olisi ihan kesävaatteissa tarjennut, vaan oli tuolla silti kaikennäköisiä kesävaateviritelmiä jo nähtävillä. Ihmeellistä, miten ihmiset menevät valon määrästä ja 15 asteen lämpötilasta sekaisin...

Pääsiäissunnuntai ja toinen pääsiäispäivä menivät omalla painollaan: päiväkävelyiden, istutustouhujen, Pottereiden ja hyvän, itsetekemän ruoan parissa. Hieman siivoilin kämppääkin, kun en osannut vain olla tekemättä mitään. Kouluhommat alkaa olla aika vähissä, ja kevätsiivous painaa päälle. Haluan koluta, luututa, putsata ja puunata asunnon lattiasta kattoon vielä ennen Ranskaan lähtöä, mutta ensiksi pitää hoitaa tärkeämmät jutut alta pois.

Pääsiäisloman aikana katsotut elokuvat:

Ghost Rider (oon nähny aikaisemminkin, edelleen ihan jees)

Lucky number Slevin (tämä yllätti erilaisuudellaan, oli aika raakakin)

Miesten vuoro (taisin muutaman kyyneleen pirauttaa dokumentin päätteeksi)

Kultainen kompassi (jäi hölmösti kesken, jatko-osaa odotellaan...)

Harry Potter ja salaisuuksien kammio (ei kai tähän voi mitään sanoa)

Harry Potter ja liekehtivä pikari (lemppari-potterini, vaikka varhaisteinirakkauden kuvaus onkin ontuvaa)

+ pätkiä Houdinista

Katselemistaan vielä boksilla odottaa Kaikki elämäni aamut, Tous les matins du monde, jota tähdittää itseoikeutetusti ranskalaisen elokuvan kiintotähti Gérard Depardieu. Depardieusta tuli ennen elokuvaa myös tunnin mittainen dokumentti, jota katselin pääsiäisyönä puolen yön aikaan, kun odottelin ukkoa kotiin terassireissulta.

Hei, mikäs tämä on?

Avokado-ruukusta (etualalla myös mung-papu) puskee joku tuntematon verso. Hassuinta on, että samanlaiset jykevän oloiset, vaaleanvihreät versot puskevat myös basilikan ja ruohosipulin seasta! Luulen kuitenkin, että koska olen työnnellyt multiin ties mitä siemeniä, sekoitellut käytettyjä multia yms., tämä on täysin omia tekosiani. Olisikohan sitruuna? Ainakin se kasvaa huikeaa vauhtia: alakuvassa noin viisi päivää vanha verso ruohosipulipurkissa (on siellä näemmä yksi basilikankin verso).


EDIT: Aivan sattumalta löysin tiedon kasvin alkuperästä: se on vesimeloni!!

From Paris to Berlin

Leikitään hetki matkaoppaita, ja verrataan lempikaupunkiani, tämän hetkistä ja tulevaa asuinkaupunkiani Wikipedian tietojen perusteella.

Voimme todeta, että kaupungit ovat melko erilaisia, mutta niissä on myös yhtäläisyyksiä. Kyse on vain siitä, että kuka tykkää mistäkin.

	Berliini	Pariisi	Joensuu
Lisänimet	Saksan Venetsia, Vihreä kaupunki	Valon kaupunki, Muodin pääkaupunki	Pohjois-Karjalan helmi
Esihistoria	Arkeologisten kaivausten perustella Berliini ja sen sisarkaupunki Cölln ovat syntyneet noin 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa	Pariisi on syntynyt Île de la Citén saarella sijainneen kelttiläisen kalastajakylän paikalle ennen ajanlaskumme alkua	Alueella asutusta jo kivikaudella, kaupungin status Venäjän keisari Nikolai I:n luvalla 1848
Asukasluku/kaupunki	3 429 870 (2008, Euroopan toiseksi suurin)	2 181 400 (2006)	73 373 (2011)
Asukasluku/alue	Berliinin metropolialue 4,4–5,9 milj.	Suur-Pariisi 12,1 milj.	Joensuun seutukunta 122 870 as.
Väestöntiheys as./km²	3 847	20 696 (maailman suurin), paikoin jopa 100 000	30,81
Arkkitehtuuri	Paljon keisareiden rakennuttamia arvorakennuksia. Kuvaillaan usein rumaksi kaupungiksi, jossa sodan ja DDR:n jäljet ovat yhä nähtävillä	Kuvaillaan usein yhdeksi maailman kauneimmaksi kaupungiksi	Rakennuskanta enimmäkseen nuorta, mutta keskustassa myös vanhoja rakennuksia 1800-luvulta, myös vanhoja puutaloja
Ulkomaalaisten osuus väestöstä	14,1 (2008)	19,4 % (1990)	1,5 % (1999)
Suurimmat ulkomaalaisvähemmistöt	Turkkilaiset, puolalaiset, serbialaiset	Portugalilaiset, kiinalaiset, arabit	Venäläiset
Maasto	Tasaista, Spree-joki, Wannsee-järvi lännessä	Seine-joki, korkein kohta Montmarte 130 m	Tasaista, Pielisjoki, Pyhäselkä etelässä + kymmeniä muita pienempiä järviä
Vuotuinen keskilämpötila	8,9 °C	10,6 °C	2,5 °C
Vuotuinen sademäärä	570,7 mm	650 mm	612 mm
Liikenneyhteydet muualle	2 käytössä olevaa lentokenttää, junaliikenteen solmukohta	Eurostar-juna Lontooseen, tärkeä lentoliikenteen solmukohta (3 lentokenttää)	6-tie etelään ja pohjoiseen. Junalla suora yhteys Helsinkiin. Lentoasema
Julkinen liikenne	BVG: 9-linjainen U-Bahn-metro, 15-linjainen S-Bahn-kaupunkijuna, ratikka ja Re-junat	RATP: 16 metrolinjaa, rer-lähijunat, ratikka	Lähes olematon, bussitaksa 3 euroa. Ruuhkaa havaittavissa vain Prisman liittymässä perjantai-iltapäivisin
Kielitaito	Saksa ehdoton. Huonompi englannin osaaminen kuin muualla Saksassa (erityisesti verrattuna Länsi-Saksaan)	Ranska ehdoton, mutta jo tavallisimpien kohteliaisuuksien osaaminen ranskaksi auttaa pärjäämään paikallisten kanssa. Parempi englannin osaaminen kuin muualla Ranskassa	Pohjois-karjalan murre, savo ja venäjä yleisimmät. Englannilla pärjää, mutta ruotsilla ei
Stereotypia kaupunkilaisista	Liberaali DDR-meininki, kaljaa kuluu, yöelämä	Patonkia mussuttava Pierre baskeri vinossa, koroilla keikkuva töykeä pariisitar	Verkkarit tai pilkkihaalarit päällä kaljaa kittaamassa
Hintataso	Halvimpia eurooppalaisia metropoleja	Korkea (maailman 13. kallein kaupunki)	Suomalaisittainkin melko korkea
Mitä syödä?	döner-kebab, currywurst-makkara sämpylän välissä	patongit, osterit, macarone-leivokset	karjalan piirakat
Tärkeimmät nähtävyydet	Tv-torni Alexanderplatzilla, Brandenburgin portti, Tiergarten-puisto, Berliinin muurin jäänteet ja museot	Eiffel-torni, Louvre ja muut museot, Riemukaari, Notre Dame -katedraali,	Kauppatori, ev.lut. kirkko, kaupungintalo ja taidemuseo. Ilosaarirock heinäkuussa
Nähtävyydet lähialueilla	Potsdamissa Sanssoucin puisto palatseineen, keskitysleiri Sachsenhausen	Versailles’n palatsi, Disneyland Paris, La Défense	Kolin kansallispuisto
Kaupunkiin sijoittuvia elokuvia	Sonnenallee, Goodbye Lenin + miljoona muuta DDR- tai natsiaiheista elokuvaa	Amélie, Rottatouille + miljoona muuta	Pitkä kuuma kesä, Helmiä ja sikoja + vissiin joitain muitakin
Ajankohtaista	S-Bahn-verkostolla ollut ongelmia jo useampi vuosi peräkkäin: junat eivät kuljekaan ajallaan, jos ollenkaan	Notre Damen edessä pidätettiin kaksi musliminaista, sillä he pitivät Ranskan nykyisen lain vastaisesti kasvot peittävää burkhaa	Meinasivat suositun lenkkeilyalueen paikalle rakennuttaa päiväkodin, onneksi saatiin päättäjien mielipiteet kääntymään.

Ei liene vaikea arvata, mistä kaupungista tämä kuva on.

Cooper-kärpänen

Kävinpä juoksemassa. Eka kerta cooperia.

Tuli keskiverto nuoren naisen tulos. Siis hieman enemmän, mitä oletin.

Olen jopa hieman yllättynyt, että jaksoin juosta koko matkan. Viimeisen 100 metriä kävelin, kun alkoi pistää, ja tavoite oli jo täynnä!

Kentän laidalla oli vielä vähän lunta, ja vettä tihutti paikoitellen. Vastatuuli hidasti etusuoralla, mutta takasuoralla se vaan avittikin eteenpäin. Muut juoksivat ohi. Nopeimmat miehet parikin kertaa. Mutta olen silti tyytyväinen itseeni. Oli ihan hilkulla, etten olisi mennyt tuohon mittaustilaisuuteen ollenkaan!

Nyt palautellaan, että jaksan mennä illalla vielä aerobiciin.

Muita juoksijoita testiajan loputtua.

Satumaista elämää IV

Tämä satu on analogia pelkonsa voittaneesta tytöstä.

Lentämisen ihanuus

Olipa kerran isä ja poika syrjäisessä kyläpahasessa. Pojan äiti oli joutunut rosvojoukon ryöväämäksi, kun poika oli pieni. Kasvettuaan isoksi päätti poika lähteä etsimään äitiään. Isäkin innostui ajatuksesta, ja kun kerran keksijä oli, rakensi hän pojalleen siivet, joilla poika voisi etsiä äitiään ilmasta käsin. Hän kuitenkin varoitti poikaansa yhdestä asiasta: siivet ovat niin hatarat, etteivät ne kestäisi auringon kuumuutta tai meren kosteutta. Poika ei siis saisi lentää liian korkealle eikä toisaalta liian alhaalla, tai muutoin siivet sulaisivat ja poika syöksyisi meren syövereihin.

Isän varoitus säikäytti pojan, mutta hän oli päättänyt opetella lentämään uusilla siivillä, niin kovin hän halusi löytää äitinsä. Niinpä poika lähti käymään kylän velhon luona. Velho löytäisi keinon, miten siipien sulaminen vältettäisiin. Hyvän keinon velho keksikin: "Valele tätä taikajuomaa siiville ennen lentoasi, ja lennät pitkään niin kuumuudessa kuin kosteudessakin." Velhon keksinnöstä innostuneena poika valeli jo heti seuraavana aamuna siivet taikajuomalla ja kapusi siipineen korkealle jyrkänteelle. Hetken odoteltuaan poika puki siivet käsien jatkeiksi, levitti kätensä ja hyppäsi jyrkänteeltä. Hyppääminen ei poikaa pelottanut, sillä siivet tuntuivat nyt tukevilta ja vahvoilta. Hetken kuluttua hän jo liitelikin uljaasti pitkin laaksoa.

Poika unohti varoitukset lumoutuessaan lentämisestä. Hän kohosi yhä ylemmäs, mutta siivet eivät auringon läheisyydestä huolimatta alkaneet sulaa. Taikajuoma auttoi siipiä pysymään kasassa, ja poika saattoi lennellä taivaalla juuri niin kauan kuin halusi. Illan tullen hän päätti laskeutua takaisin maahan, mutta sitten hän tajusi, ettei ollutkaan lentänyt etsimään äitiään. Tuolloin poika päätti lentävänsä vielä joku päivä uudestaankin, aina rakkaan äitinsä luo.

Frankfurtin lentokenttä lokakuisena aamuna