Viime hetken mietteitä

Minulla ei nyt pahemmin ole mitään uutta päivittämistä: viime päivät ovat lähinnä kuluneet lepäillessä, liikkuessa ja syödessä. Siis lomaillen, mutta hiljalleen alkavat ajatukset kääntyä perjantaina koittavaan maastapoistumiseen. Jännityksestä ei ole vielä tietoa, sillä ruoka maistuu ja unikin on toistaiseksi tullut iltaisin ihan hyvin. Tiedän kuitenkin jo, että viimeinen ilta Joensuussa tulee olemaan haikea.

En voi luvata, että blogin päivittäminen tulee jatkumaan yhtä tiheänä kuin mitä se on ollut tähän asti. Mutta näillä näkymin langattoman netin saaminen asuntolalle (tai huoneistohotelliin, jonne työntekijät näemmä nyt tilanpuutteen vuoksi majoitetaan) on ihan helppoa, eli loppu onkin sitten oman jaksamiseni harteilla. Uskon kuitenkin, että Pariisi, Disneyland ja ranskalaiset tarjoavat vielä monen monituista aihetta kirjoittaa!! Vaikka tekstit tulisivat olemaan lyhyempiä, kun en jaksa kännykkää näpytellä, niin ne ovat taatusti asiarikkaampia ja hauskempia.

Liittyen kaksi kuukautta sitten tekemääni päätökseen/lupaukseen voin todeta, etteivät suunnitelmani täysin toteutuneet. Positiiviseksi asiaksi voidaan kuitenkin nähdä, että paino pysyi tismalleen samoissa lukemissa (lukuun ottamatta yhden kilon lisäystä paikoitellen). Tänä aamuna vaaka kuitenkin päätti yllättää ja näytti paria kiloa lähtöpainoa vähemmän... Liekö vain satunnainen heilahdus, vai merkki laihtumisesta, jää nähtäväksi.

Sain eilen illalla isoäidinneliöviltin valmiiksi. Siitä tulikin hartialämmitin, kun en jaksanut enää käydä ostamassa lisää valkoista lankaa. Kaikkiaan siinä on 4x8 eli 32 ruutua. Aikaa yhteen ruutuun meni 30 minuuttia ja neliöiden yhteen liittämiseen noin 2 tai 3 tuntia.

Laukku alkaa hiljalleen täyttyä...

Viikko lähtöön

Muut reissuun liittyvät asiat alkavat olla niin kunnossa kuin ne vain voivat olla. Sosiaaliturvajutut edelleen mietityttävät, mutta ehkä niitäkään ei kannata pohtia liikaa. On siis pakkaamisen aika. Uskollinen matkalaukkuni jo odottelee nurkassa, mutta varsinaisen pakkaamisen aloittanen vasta aivan viimeisinä päivinä. Tiedän kuitenkin jo melko tarkkaan (vaatteita lukuun ottamatta), mitä tulen ottamaan mukaan: kaikkea neulasta ja langasta kännykän laturiin ja teippirullaan.

Alla lista asioista, jotka helpottavat ja perässä lista asioista, jotka vaikeuttavat pakkaamista. Plussalistasta tuli hieman lyhyempi, mutta ne ovatkin mielestäni tärkeämpiä ja laajempia asioita, ja näin ollen pakkaaminen on ainakin tässä tapauksessa helppo juttu. (Voi olla että mielipide muuttuu ensi viikolla, kunhan huomaan, että eihän nämä mahdukaan laukkuun.)

• On kätevää, kun tiedän olevani Ranskassa vain yhden sesongin: kesävaatteita laukkuun siis pääasiassa.
• Suuren osan oleskelusta vietän töissä, mikä tarkoittaa, että kuljen firman tarjoamissa työvaatteet.
  
• Käytännössä kaiken voi ostaa myös paikan päältä, ellei halua ottaa Suomesta mukaan jotain tiettyä. Tämä koskee erityisesti kosmetiikkaa.
  
• Pari kuukautta on niin lyhyt aika, ettei siinä ehdi edes kyllästyä suppeaan valikoimaan vaatteitansa.
• Tiedän, että matkalaukkuni on juuri sen kokoinen, ettei siihen saa hyvin tiivistämälläkään paljoa yli 20 kiloa tavaraa. Eli vaikka pakkaisin sen täyteen, se ei ylitä painorajaa. Isoimmillaan olen saanut siihen muistaakseni juuri ja juuri sen 22 kg.
  
• Olen ennenkin viettänyt kuukausia pelkän matkalaukun sisällön turvin, joten tiedän, mitkä vaatteet/tavarat ovat monikäyttöisiä ja millä ei tee mitään.
  

• Ehdoton viimeinen raja tavaran määrälle on tietenkin lentoyhtiön painorajoitus 23 kg, jonka lisäksi on otettava huomioon se, että niitä tavaroita pitää jaksaa ihan itse kantaa! Eli käsimatkatavaroihinkaan ei kannata kaikkea sulloa.
• Käsimatkatavaroihin pitää kuitenkin ottaa niin paljon tavaraa, että niillä selviää tarvittaessa pari ensimmäistä päivää, jos matkalaukku jää jostain syystä matkan varrelle ja saapuu myöhässä. Lomamatkalla tämä ei niin haittaa, mutta jos heti seuraavana päivänä pitää olla casual, niin pakkaa käsimatkatavaroihin tarvittavat vaatteet - ainahan eivät vaatekaupatkaan ole auki tai käden ulottuvilla juuri silloin kun niitä tarvitsisi.
  
• Entäs jos on sateinen ja kylmä kesä? Pitkiäkään vaatteita ei sovi unohtaa, vaikka ne vievätkin laukussa vähän eri tavalla tilaa.
  
• Kengät painavat ja vievät paljon tilaa, mutta niitä olisi kuitenkin hyvä olla erilaisia eri tarkoituksiin.
• Ei voi etukäteen tietää, millaisiin tilaisuuksiin on menossa: tarviiko juhlavaatteita, ja millaisia ja miten paljon? Niitäkin voi onneksi ostaa ja niitä on ihan kivakin ostaa ulkomailta.
  
• Asuntoloilla on kyllä vaatteidenpesumahdollisuus, mutta miten kätevä se loppujen lopuksi on? Vaihtovaatteita pitää olla reilusti, ettei koko ajan tarvitse juosta pesutuvalla.
  
• Vapaa-ajan laadun ja määrän tarvetta on vaikea ennustaa, joten tarvittavan viihteen haaliminen on vaikeaa (kirjat, lehdet... )
• On parempi lähteä hieman tyhjemmällä laukulla, sillä kyllä se siitä täyttyy paluumatkalle!
  

Suomenkielisen pokkarin otan mukaan tylsiä vapaailtoja varten. Paikan päältä aion hankkia myös ranskankielisiä kirjoja.

Lääkelaukkuun tulee mm. tavallisia laastareita, rakkolaastareita, flunssalääkettä sekä perusburanaa... ettei tarvitse heti ensimmäisenä juosta apteekkiin.

Suomen luonto

Viikonloppuna kävimme myös hieman patikoimassa Venäjän rajan tuntumassa Ilomantsin Petkeljärven kansallispuistossa. Ja mikäs sen ihanampaa, kun aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, tuulenvire viilensi, ilman lämpötila ollut vielä hellelukemissa eikä itikoitakaan juurikaan ollut. Samalla reidet ja pakarat saivat mukavaa treeniä.

Näin korvessa ei tule tänä kesänä enää oltuakaan:

Lakankukkia

Hyvän päivän piraatit

Kävimme koeajamassa uusimman Disney-ihmetyksen normaalina elokuvaversiona. Katseltavana oli tänään siis Pirates of the Caribbean - vierailla vesillä. Elokuva jätti jotenkin kylmäksi, vaikka juoni olikin amerikkalaisittain lähes aukoton, henkilöhahmot tuttuja veikkoja ja visuaalinenkin toteutus viimeisen päälle. Kylmyyden tunteeseen saattoi vaikuttaa myös se, että palelin salissa lähes koko elokuvan ajan. Lisäksi mussuttamani IFA-merkkiset sokerittomat karkit saivat vatsani kipeäksi.

Päivällä kävimme jopa rannalla asti ottamassa aurinkoa. Käräytin niskani tosin jo eilen, kun vietimme päivän kaupungilla niin ravintolalounaan kuin minigolfin merkeissä. Pitää nauttia näistä ihanan leppoisista lomapäivistä ennen kuin reissu ja työt kutsuvat. En voisi olla onnellisempi, kun on aivan unelmasäät ja helteet tiedossa vielä ennen lähtöä!! Minun puolesta Suomessa saa ensi viikosta alkaen sataa vettä vaikka koko loppukesän. (No toivottavasti niin ei kuitenkaan tapahdu.)

Lämpöä näemmä piisaa myös kehossa: mittasin juuri 36,9, ja aamullakin oli aika lämpöinen olo. Liekö helleflunssaa vai jo matkakuumetta?!

Ai niin, täytin viikonloppuna vuosia. En välittänyt viettää syntymäpäiviäni, enkä ole viettänyt niitä enää moneen vuoteen. Synttärikakkuja kun tulee syötyä muutenkin jo ihan tarpeeksi usein... esimerkiksi tänään. Ukko osti minulle lahjaksi kuitenkin paksun valokuva-albumin - olinhan pyytänyt sitä, sillä edelliset albumit jo pullistelevat edellisten reissujen kuvista.

Makeaa elämää

Tuntuu kuin olisi 4 edellistä päivää syönyt pelkkää sokeria, kun joka välissä piti testata taikinoiden makeutta (ja tietenkin nuolla kaikki lusikat ja kipot puhtaiksi). Tykkään kuitenkin hyöriä keittiössä, ja taas tuli todistettua, että monta asiaa VOI tehdä yhtäaikaisesti. Tässä tuotokset!

Macarone

Vatkataan 3 valkuaista ja 30 grammaa sokeria marengiksi. Lisätään 110 g siivilöityä mantelijauhoa ja 200 g tomusokeria. Pursotetaan pellille, annetaan levätä ja kuivua vähintään 30 min. Uunissa 160 asteessa reilu vartti läkkäröiden koon mukaan.


Värjäykseen kannattaa käyttää jauhemaisia värejä, kaakaojauhetta tms. Nestemäinen väri näemmä hieman kärähti uunissa, vaikka nämä lätyt eivät ehtineet olla uunissa kuin kymmenisen minuuttia ja jäivät mielestäni aavistuksen verran raa'oiksi. Myös värjäämätön satsi jäi oudon raa'aksi: macaronien ainesosien suhteet ja paistoajat pitää vain opetella kantapään kautta.


Ihan kivannäköisiä niistä tuli, ja hyvänmakuisia kyllä, vaikka rakenne ei ehkä ollut ihan oikea! Kuvan vihertävissä macaroneissa välissä viikunahilloa. Valkoisiin, värjäämättömiin, macaroneihin laitoin vadelmahilloa. Hillot olivat ehkä hieman liian makeita; täytteeksi voi laittaa melkein mitä vain.


Mansikkakakku à la Sanna

Mitataan saman verran sokeria kuin munien tilavuus. Itse tein ison kuuden munan kakun. Mitataan vielä saman verran jauhoja (vehnää + osa perunajauhoja) sekä 2-3 tl leivinjauhetta. Vatkataan munat ja sokeri vaahdoksi. Eivät minulla jostain syystä vaahtoutuneet aivan sellaiseksi, mitä pitäisi, mutta kakku onnistui siitäkin huolimatta. Siivilöidään vatkeen sekaan jauhot ja sekoitetaan tasaiseksi kevyesti nostellen. Kaadetaan voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan. Uunissa 175 asteessa reilu tunti, kunnes kypsää.



Annetaan kakun jäähtyä rauhassa ennen keikautusta ja leikkaamista kolmeen tai neljään kerrokseen.

Aloitetaan kasaaminen mielellään tarjoiluastian päälle. Kostutetaan kakkua maidolla, limpparilla, mehulla, millä vain; ylempiin kerroksiin enemmän kosteutta kuin alempiin, sillä neste valuu alaspäin. Päivänsankarin toivomuksesta kakkuun tulee runsaasti mansikkaa ja täytteet sen mukaan. Kostutin mansikkamehulla ja tujauksella salaista ainesosaa...


Täytteeksi laitoin kaikkiin kolmeen väliin "mansikkarahkaa", eli pakastemansikoista tehtyä survosta sekoitettuna rahkaan ja kermavaahtoon. Makeutta piti hieman lisätä.


Kakkukerrosten päälle vielä jäisiä mansikoita, joiden alle sivelin kerroksen vadelmahilloa, ettei sulavat mansikat valuttaisi aivan niin paljon kosteutta kakkuun. Koko komeuden päälle vielä hyytelösokeroitua mehua, joka jähmettyy nopeasti kylmien mansikoiden päällä. Sitten vielä hippusillinen mantelirouhetta koristeeksi.


Kakkupohjan leivoin torstaina, täytteet tein perjantaina ja aikaisin lauantaiaamulla kiidätimme kakut juhlapaikalle, jossa sisko pursotti mansikkakakun kerman ja vaniljarahkan yhdistelmällä.



Kirpeähkö appelsiinihyydykekakku

Kakku kootaan irtoreunuksiseen kakkuvuokaan, joka kannattaa vuorata joko kelmulla tai leivinpaperilla, jollei halua irrottamisvaikeuksia. Kakun tekemiseen ei tarvita lainkaan uunia, valmistelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä hyytymiseen pitää varata reilusti aikaa.

Pohja syntyy 200 grammasta murskattuja Digestive-keksejä ja reilusta 70 grammasta voisulaa. Tiivistetään massa vuoan pohjalle. Voi kovettaa massan viiletessään.

Valkonen kerros syntyy esimerkiksi kermavaahdosta, rahkasta, tuorejuustosta ja turkkilaisesta jugurtista ja näiden erilaisista yhdistelyvariootioista. Minä laitoin reilu 3 dl löysäksi vatkattua kermaa ja 4 dl sitruunamaustettua rahkaa. Hyytymisaineeksi keitin puoli desiä vettä, johon liuotin 5 liivatelehteä. Jäähtynyt neste sekoitetaan kerman ja rahkan sekaan, ja kaadetaan vuokaan. Hyytyy jääkaapissa noin tunnissa parissa, mutta mitä pidempään, sen parempi.

Päälle hyydytin 3 dl appelsiinimehua kolmella liivatelehdellä. Koska appelsiinituoremehu on maultaan hieman hapanta, lisäsin tilkan limeenmakuista makusiirappia. Ensimmäinen appelsiinikerros ei tällä kertaa aivan onnistunut, vaan valui jostain rakosesta ulos! Onneksi valunut neste kuitenkin tukkii hyytyessään reiät, joten päälle voi hetken päästä heittää uuden satsin hyydykettä.


Kovasti jännitin kakkujen onnistumista; niitä kun ei voi sellaisenaan maistella ennen h-hetkeä! Olivat kuitenkin ainakin omasta mielestäni aivan täydellisen onnistuneita, ja vieraillekin tuntui kelpaavan.

Suomen suvi

Jokakeväinen perinne: Joensuun laulurinteellä vajaa 6000 pohjoiskarjalaista alakoululaista toivottaa kesän alkavaksi niin Suvivirren, Karjalaisten laulun kuin lastenlaulujen merkeissä. Tällä kertaa sää suosi, ja yleisöä oli jälleen paikalla runsain määrin.

Tervetuloa kesä!

Eilen sain järvellä parisen ahventa ja yhden muikun!

Tämä päivä kului enemmän tai vähemmän keittiössä. Valmistamistani ylioppilaskaakuista ja macarone-leivoksista lisää tuonnempana.

Lainsuojaton

Kela ilahdutti eilistä päivää kirjeellä. Päätös sisälsi tiedon siitä, että Ranskaan muuttoni vuoksi en ole 18.6. alkaen enää oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan ja minun on palautettava Kela-korttini sekä eurooppalainen sairaanhoitokorttini.

Päätös tuli minulle järkytyksenä, sillä luulin tilapäisestä muutosta ilmoittamisen olevan vain muodollisuus. Saksaan lähtiessänikään ilmoitus ei aiheuttanut mitään jatkotoimenpiteitä. Näin ei työnteon merkeissä näemmä sitten ole. Opiskelemaan tai au-paireilemaan lähtö ei sulje pois oikeutta oman maan sosiaaliturvaan, mutta työlakien mukaan EU-työntekijään sovelletaan työnantajan maan sosiaaliturvaa. Eli Ranskassa ollessani (=työskennellessäni) minun tulisi hakea paikallista sosiaaliturvaa.

Joudunkin tässä nyt mielenkiintoiseen tilanteeseen, sillä minua ei huvittaisi hakea ranskalaista sosiaaliturvaa. Asiasta tuli Disneyn infopaketin mukana selkeät ohjeet tarvittavine liitteineen, mutta mietitäänpä tarkemmin. Onko tässä mitään järkeä: palautan suomalaiset sosiaaliturvakorttini, haen Ranskassa carte vitalea (paikallinen sosiaaliturvatunnus...), jonka hakemuskäsittelyyn ja kortin saapumiseen mennee parisen kuukautta, muutan parin kuukauden päästä takaisin ja ilmoitan taas Kelalle olevani oikeutettu suomalaiseen turvaan ja haluavani korttini takaisin.

Systeemin ideanahan on tietenkin päällekkäisten sosiaaliturvien omistamisen estäminen. Mutta mielestäni muutaman kuukauden työskentelyn takia tästä aiheutuu enemmän työtä kuin hyötyä. Onko minun siis pakko kuulua mihinkään järjestelmään? Pidänkö vain sormet ristissä ja toivon etten tarvitse lääkäri- tai lääkepalveluja kesän aikana? Voi olla että henkivakuutukseeni kuuluva matkustajavakuutuskaan ei korvaa työmatkalla tapahtuvia terveyskuluja, vai korvaako? Onko Disney vakuuttanut työntekijänsä työajalla sattuvien onnettomuuksien varalle vai olemmeko todella vain valtion sosiaaliturvan varassa?

Mikäli tulkitsen Disneyn lähettämää sosiaaliturvainfoa oikein, työntekijät ovat oikeutettuja paikalliseen sosiaaliturvaan, ja tuo carte vitale on vain väline, joka nopeuttaa kulujen takaisinmaksua. Haa, tämä ratkaissee tilanteeni. Olen tähänkin asti selvinnyt melko terveenä, ilman kallita lääkärireissuja, miksi tämä kesä olisi erilainen?

Keskikesän aurinko eilisiltana

Mökillä päärynäpuu oli täydessä kukassa